tiistai 8. maaliskuuta 2016

Kätketty rakkaus


"Kätketty rakkaus" rannekoru
Hopea


Oon jo jonku aikaa aatellu, että haluaisin tehä itelleni jonku lällyn rakkaus-korun, mutta en oo oikein keksiny sopivaa ideaa. En oikein tykkää näistä perus koruista mihin pariskunnan nimet tai nimikirjaimet on vaan lätkästy söpön malliseen levyyn ja joku timangi siihen kaveriksi. Ensinnäkkään mun mielestä korun ei tarvi huutaa kilometrin päähän "KATTOKAA, MULLA ON MIES!". En tarvi semmosta pönkittämään ommaa itsetuntoani tai mitä lie sillä sitte ylleensä haetaankaan. Ja toiseksi mun mielestä selkeällä tekstillä "koristellut" korut on vähä liian käytetty idea ja jopa hiukan mauttomia. Samalla lailla ku en tykkää tästä nykypäivän trendistä koristaa tönönsä seinää näillä "Live, Laugh, Love" yms. tarroillakkaan.

Jotenka siis, kun ohjaava seppäni kehotti suunnittelemaan jonku näkösen laatta-rannekorun jollaki sahattavalla kuviolla tai tekstillä, tämä idea putkahti päähän. 

Korun tarkotus on näyttää ensivilkasulta vaan kivalta ja söpöltä kiekurakaakuralta, mutta hiukka tarkemmin tarkastellessa siittä erottaa parin nimikirjaimet ja sydämen. Tykkään ainaki ite ajatuksesta, että tiiän korun merkityksen ja kannan meijän välistä rakkautta sen välityksellä aina mukanani, mutta ulkopuoliset ei välttämättä tiiä/huomaa korun kätkevän jonku syvemmänki merkityksen :)

Mun lisäksi ainaki sisko ihastu tähän koruideaan ja halusi itelleensä samanlaisen pienellä bling-blingillä höystettynä. Sisko sai rannekorusta oman kullatun versionsa, jota koristaa kaks zirkoniaa.


Tässä vois olla mahollisesti yks tuote, jota mun tuleva yritys vois valmistaa. Kelpuuttaisitko tämmösen omaan ranteeseesi? :)

P.S. Mukavaa naistenpäivää! Mua ootti töistä tullessa olohuoneen täydeltä kynttilöitä. Ukko oli harmissaan ku ei ollu kerenny kauppaan mittään ostamaan, mutta kynttilät riitti kyllä mulle :) Kuvassa lisäksi toissapäivänä ostettu uus reuhka. Ilmeisesti tämä tapaus on reunustraakkipuu, nimesimme hänet Vilhoksi.



~ Satu