Näytetään tekstit, joissa on tunniste Värikynät. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Värikynät. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 11. toukokuuta 2016

Viha ja rakkaus

Haaste jatkuu ja ihan aikataulussaki vielä! Päivinä 4. ja 5. sain aiheekseni piirtää jotaki MITÄ VIHAAN ja jotaki MITÄ RAKASTAN. Mietin, että pitäskö tähän nyt sitte kehitellä jotaki syvällisempää, mutta päädyin sitte laiskuuttani vähä helpompaan reittiin...



Yksi suurimpia vihan kohteitani tällä pallolla ovat ötökät, ja erityisesti hämikset. Tiedän, että tämä nyt on vähä tylsä ja kliseinen vihan/pelon kohde naiselle, mutta minkäs teet. Suomessa ei onneksi kovin isoja tapauksia kömmi vastaan, luojalle kiitos (älkää muuten luulko mua uskovaiseksi tämän takia, se on vaan sanonta jota satun käyttämään aika paljo) kylmästä ilmastostamme.

Pitkästä aikaa muuten tein tämmösen kokonaisuuessaan tussatun työn. Pitäs harrastaa sitä enämpiki.


Tähän jälkimmäiseen yhistin hetken mielijohteesta kaks rakastamaani asiaa, pöllöt ja vihreän värin. Tämä on tähän väliin tämmönen pikanen about 10 minnuutin huitaisu. Ei joka päivä vaan jaksa (eikä oikiasti ees ehi) käyttää tunteja piirtelyyn. Tännään ois kyllä kerenny, mutta ei jaksanu.

~ Satu

maanantai 9. toukokuuta 2016

Kuumeista piirustushaastetta

Vähä niinku eppäilinki, tähän piirustushaasteeseen tullee väkisinki pieniä välejä, mutta ei anneta sen haitata. Jääkiekon MM-kisat ja äitienpäivä vei viikonlopusta niin paljo aikaa, etten ehtiny tarttua kynnään tän haasteen puitteissa ollenkaa. Lauantai-illan piirtelin äitille "pikasta" äipänpäivä-korttia. "Pikasta" siksi, että sen piti olla aika simppeli ja nopia homma, mutta käytin siihen silti about kolme tuntia...


Tätä kukkaketoa oli ihan kiva piirrellä ja värittää. Suhteellisen aivotonta hommaa, mitä pysty tekemään jääkiekkoa seuraillessaki.

Viime yön aikana mulla oli sitte noussu kuume ja yrittäjyyspajan alotus siirty mun osalta ainaki parilla päivällä. Tämän päivän vietinki sitte sohvan nurkassa, mutta siinä oli samalla hyvä suorittaa piirustushaasteen kolmas osa eli PERHEPOTRETTI.

Mun oli tarkotus piirtää minusta ja ukosta joku ylisöpö pariskunta-kuva, mutta eihän meistä semmosta löytyny. Molemmista ei myöskään löytyny oikein yhteen passaavia yksittäiskuvia, nii heivasin sitte tämän idean mäkkeen. En oo pitkään aikaan piirtäny mittään ihan suoraan omasta päästä, nii päätin sitte muistutella ittelleni sitä hommaa. Tämmösen örvelö-perheen mää sitte sain aikaseksi tämän päivän aikana.


Vielä ainaki huominenki mennee näillä näkymin toipilaana jotenka koitan saaha jatkettua piirustushaastetta ihan justiinsa.

~ Satu

torstai 5. toukokuuta 2016

Piirustushaasteen alotusta

Damn, kuukausi meni taas päivittelemättä tänne mittään. Päätin nyt sitte viimeinki ottaa ittiäni niskasta kiinni niin tän blogin päivityksen, kuin piirtämisenki kans! Joskus viime vuoden puolella kahlasin nettiä läpi ja tallentelin kasan erilaisia piirustushaasteita konneelle. Suurin osa on näitä 30 päivän haasteita, mutta jotta epäonnistumisen mahdollisuus olis mahollisimman suuri, päätin sitte alottaa 100 päivän haasteen :D

Alotin haasteen siis eilen, eli kaksi ekkaa kuvatusta on jo väännettynä! Aattelin päivitellä näitä nyt sitte parin/kolmen kuvan pompseina ku en kuitenkaa saa joka päivä aikaseksi kirjottaa tänne. Lisäksi mun puhelimen muistikortti on heittäytyny vaikiaksi ja kuvien ottamisen kans saa tapella sen verta, etten jaksa käyttää siihen aivan joka päivä aikaa. 

En kylläkään aio ruoskia ittiäni julkisesti keskellä Käläviän kyllää, jos joku välipäivä sattuu tän haasteen aikana tulemaan. Tiiän olevani laiska paska ja jos saan tän haasteen ikinä kokonaan tehtyä, oon jo voittanu itteni :D

Ensimmäisen kuvan aihe oli siis MINÄ ITE. Tähän ommaan kuvvaan en jaksanu hirviästi käyttää aikaa, ommaa pärstää on jotenki ärsyttävä piirtää.


Toisen, eli tämän päivän, aiheena oli paras ystävä. En tosin koe omistavani yhtä erityistä BFFää, joten tässä nyt yks meitin KAMU, Sini. Tähän käytin jo vähä enämpi aikaa ja vaivaa ihan vaan sen takia, että jos sen kehtais mallille itelleenki vaikka näyttää :D


Pari ekkaa piirustusta meni aika kivuttomasti, jännittyneenä jäämme odottamaan tulevia hermoromahduksia.

~ Satu

maanantai 4. huhtikuuta 2016

Tohtori House valmiina klinikalle


Hups, taas melkein kuukauven hiljaiseloa... Työkokeilun pari viimestä viikkoa oli aika kiirus ja migreenin maustama enkä sen takia ehtiny/jaksanu kirjotella. Työkokeilu loppu ennen pääsiäistä, mutta sen jälkeen mulle iski taas heti se sama saamattomuus ku mikä oli ennen tuota harjottelupätkää. Ei vaan jotenki jaksa ja kehtaa ruveta mihinkään. Tympäsee ittiäki ihan suunnattomasti ku ei meinaa saaja itestään mittään irti, mutta koitan vähä potkia ittiäni taas persuuksille.

Ja sitte varsinaiseen aiheeseen.

Huomasin tuossa, että herra House on tuijotellu jo usiamman kuukauven valmiina meijän makkarin seinältä, mutta en oo muistanu tänne hänestä ilmotella. Aikasemmin oon kirjotellu hänestä kolmee kertaan. Ensimmäisen kerran näitte hänet viime syksynä pelkissä viivoissa. Seuraavalla kerralla herra oli saanu jo vähä väriä pintaan, mutta ei näyttäny aivan iteltään. Ja viimesimmän saamanne tievon mukkaan herra House oli lähes muuttovalmis, pientä viilausta kaipasi ennään. Ja nyt hän on viimeinkin täällä lopullisessa muodossaan!

Edellisen kerran jälkeen House on siis saanut pilkettä silmiinsä, hiukan (tai hiukan enämpiki) harmautta hurmaavaan partaansa ja vaihtelevan persoonallisuutensa kunniaksi monivärisen taustan.

Silmien valokohdat ja parran harmaat suortuvat tein valkosella maalitussilla. Mun pittää koittaa tutkia tulevaisuuessa vähä muita vaihtoehtoja valkosen lisäämiseksi "valmiiseen" työhön. Maalitussin kärki on eittämättä liian paksu, tussin kärki värjäänty tosi helposti (mistä seuras, että tussista tuleva väri oli ison osan ajasta kaikkea muuta ku puhtaan valkosta) ja väriä ei saanu tulemaan tasasesti. Yritin kysellä eräästä Kokkolan kirjakaupasta peittävää geelikynää, mutta eihän ne siellä mittään tienneet. Pittää koittaa joskus ehtiä/muistaa käyvä Oulussa jossaki taidetarvike-liikkeessä, jos sieltä löytys enämpi apua. Jos jollaki teistä mahollisista lukijoista on joku hyväksi havaittu kynä/väri tämmöseen tarkotukseen, ota mielelläni vinkkejä vastaan :) Joskus muistan kyllä lukeneeni jostaki keskustelupalstalta, että jotku käyttää mm. valkosta guassiväriä ja ohennettua korjauslakkaa. (Olipa epämääränen lause :D Joskus joku teki jossakin jotain...)

Taustaa varten laveerasin muutamia papereita eri värisiksi, ku en osannu suoriltaan päättää minkä värisen taustan Houselle haluaisin. Ukon kans tultiin yhessä siihen tulokseen, että aiheeseen vois sopia ehkä aikas hyvin kaksivärinen tausta. Päätöksen taustalla ei ensin ollu mittään sen syvällisempää, mutta voishan tuosta kehitellä halutessaan jonku jakautuneen persoonan-ajatuksen tms. Päättäkää ite mitä haluatte siittä ajatella :D

~ Satu

keskiviikko 23. joulukuuta 2015

Siniset enkelit

Joku aika sitte esittelin teille Sinisen enkelin ja aioin laittaa vielä mallikuvanki näytille kuhan sen vaan löyvän. No ny se löyty! Luulin jättäneeni sen Ouluun, mutta sepä löytyki yhen kassin uumenista (mun laukkujen purkamisessa kestää aina jonku aikaa...). Laitan tähän lisäksi vielä kuvan toisestaki enkelistä jota harkittin tekeväni. 

Suurin osa netistä löytämistäni vähä isommista enkeli-malleista tuntu olevan turhan monimutkasia ensimmäiseksi tiffanytyöksi, nii päätin sitte piirtää pari ihan itte. Jaan nämä tänne, niin ehkä joku muuki uskaltautuu kokkeilemmaan tiffanytöitä vähä yksinkertasemman kuvion kans :)


Niinku mun harakanvarpaat tuossa jo kertooki, nii hameen kiekurat ja enkelin sädekehä ois tarkotus tehä punotusta hopealangasta. Tai miksei mistä tahansa metallilangasta, riippuu ihan mistä tykkää. Ja värit on tietty kans vaan malleja, voitte käyttää ihan mitä tahotta. Anoppi vaan sattuu tykkäämään sinisestä, nii siks tuli tämmötteeksi ne väritettyä :D


Ja näin enkeleitten johdattamana toivotan teille kaikille tänne blogiin eksyneille oikein Hyvvää Joulua ja Uutta Vuotta! Syökää ja juokaa ja rentoutukkaa hyvin, ens vuonna kerkiää sitte taas ressata :)

~ Satu

maanantai 16. marraskuuta 2015

Pientä remppaa vaille valmis House


House on pitemmän aikaa ollu kansiossa oottelemassa valmistumistaan ja viime perjantaina kaivoin hänet taas esille. Väritys alkaa olemaan muuten kohillaan, mutta naamakarvat kaipailee vähä harmaata ja valkosta ja samoten silmiin pitäs vähä valon pilkahusta laittaa. En tuosta sekalaisesta taidetarvike-läjästäni löytäny mittää kunnolla peittävää valkosta tussia tai muuta väriä, nii House joutuu vieläki oottamaan, että saan jostaki semmosen hankittua. Taustan meinasin ensin jättää valkoseksi, mutta oon taas kerran saanu tuon paperin niin suttuseksi, että pittää sille jotaki tehä. Luultavasti vetelen toisen paprun vesivärreillä jonku näköseksi ja leikkaaliimaan herran sitte paikolleen.

Halusin tämän etenemistä teille taas esitellä ihan vaan senki takia, että tämä on taas ainut piirrustus mitä oon saanu hetkeen aikaseksi tehä/jatkaa. Tää kotona istuminen hajottaa päätä sen verran, että vaikka tiiän jostaki hommasta nauttivani (esim. piirtäminen tai pellaaminen), en vaan monesti saa aikaseksi ruveta mihinkää. Niin hullulta ku se kuulostaaki, nii on ylleensä vaan niin vetämätön olo, että en muka kehtaa nousta sohvalta laittamaan tietokonetta päälle tai kaivamaan kyniä ja paperia esille. Sitte vaan istuu jossaki kooman tapasessa tilassa koko päivän, tuijottaa telkkarista turhanpäiväsiä päiväohjelmia ja yhtäkkiä huomaan, että oho hups, ukko tullee kohta töistä. Ei vaan huomaa ajan kulumista... Onneksi sain sovittua tammikuulle työkokeilun Kokkolalaiselle kultasepälle, nii saa taas vähä rytmiä elämään :) Sen jälkeen pitäs sitte jo oikiasti alkaa tekemään ihan konkreettisesti jotaki sen yrityksen perustamisen etteen, jänskättää...

RandomFaktat

26. Meillä on ollu viime aikoina dilemma ukon kans sanojen kehtaa ja viihti kans. Ollaan ihan vasta huomattu, että käytetään niitä eri yhteyksissä.

Mulle sana kehtaa soppii ylleensä esim. tilanteeseen "Kehtaakko antaa mulle kaapista lautasen", kun taas sana viihti meinaa jonkulaista häpiämistä eli "En viihti mennä sinne tämmösissä vaatteissa"

Ukolla nuo mennee just toisin päin. Vaikka meijän murteet on suht samanlaiset, nii aina välillä tullee joku tämmönen käsittämätön ero vastaan. En tosin tiiä, että onko nuo sanat jommalla kummalla/jomman kumman perheessä vaan kääntyny toisin päin vai käytetäänkö nuita oikiasti eri paikoissa nuin, mutta mielenkiintonen murre ero taas kuitenni ^^

~ Satu

torstai 24. syyskuuta 2015

Pornoviiksi-huumediileri House

Rupesin eilen vihdoinki värittelemään Housen pärstävärkkiä, mutta homma jäi kesken ku ukko tuli kotio. Sen tarkemmin en aatellu mille mallille kuva jäi ku tiputin vaan kynät käjestä ja kipitin ovelle vastaan. Saatiin myöhemmin illalla hyvät naurut ku erehyin vilkasemmaan tuota kuvatusta. Olin onnistunu jättämään herra Housen pornoviiksisen huumediilerin näköseksi :'D Ehkä väsymyksellä oli osansa siihen, että tuo oli eilen illalla muka niin hyvä juttu, mutta kyllähän tuo vieläki vähä hymyilyttää :)


Värittelen kuvan loppuun joskus myöhemmin. Tämän päivän aion kuluttaa viltin alla Netflixin ja teemukin seurassa ja jos vaikka kuttois iskän joululahjasukat loppuun siinä samalla. Mukavaa päivää!

~ Satu

maanantai 14. syyskuuta 2015

Leliana


Nyt on ollu niin kiire viikonloppu, etten oo kerenny istahtaa kynien ääreen. Koitan kuitenki pittää itteni tässä blogin päivitys-vireessä, nii laitellaan nyt sitte tämä Leliana mistä oli Liaran yhteyvessä puhe. Kaveri tosiaan jo joskus kaaauan sitte toivo multa Dragon Agessa seikkailevan pelihahmo ihastuksensa Lelianan muotokuvvaa. Heinäkuun aikana sain hänet sitte viimeinki piirreltyä. 

Mallikuva mitä käytin ei ehkä oo kaikkein tunnistettavin tälle hahmolle, mutta tykkäsin siittä muuten kaikista eniten. En nyt löyvä ennään just sitä kuvvaa mitä oon käyttäny, mutta tässä samaa sarjaa oleva foto. Ilmeisesti nuita kuvia on käytetty Leliana's Song nimisen lisäosan mainoksissa. Kahen ekan pelin Leliana on mun mielestä hyvinki eri näkönen, hiusten lettiki oli jätetty kokonaan poijes. Aattelin, että kamua ei varmaan kuitenkaa haittaa vaikkei piirros oo just pelien hahmon näkönen ja tyytyväiseltähän se tähän vaikutti :)

Värityksessä mulla oli käytössä pari penaalillista sekalaisia vanhoja värikyniä, joista osa on varmaan jo parikymmentä vuotta vanhoja. Vähä revin välillä hiuksia päästä ku kaikki kynät sekottu enämpi tai (pääasiassa) vähempi keskenään, enkä oikein saanu väritysjälestä kaikilta osin semmosta ku oisin halunnu. Oon kuitenki yllättävän tyytyväinen lopputulokseen, hiuksista tyksin ite ehkä eniten ja ihosta/sen varjostuksista vähiten.

~ Satu

torstai 3. syyskuuta 2015

Liara


Liara saa kunnian olla tämän blogin eka varsinainen postaus. Piirsin kamulleni Tanulle joku aika sitte kuvan Dragon Agen Lelianasta (hänestä oma juttunsa myöhemmin) ja toisena toiveena sain komennon piirtää Mass Effectistä tutun Liaran.

Linet piirsin jo pari viikkoa sitte, mutta vasta tännään uskalsin tarttua värikyniin. Osaksi siksi, etten luota ommiin taitoihin ja pelkäsin pillaavani koko työn ekalla kynänvedolla ja osaksi siksi, että en ollu vielä aikasemmin kokkeillu meitin uusia värikyniä ja pelkäsin sen siks menevän pilalle. Sain tännään sitte viimeinki otettua ittiäni niskasta kiinni ja päätin alkaa pistämään Liaralle väriä pintaan. Se oli sen verran creepyn näkönenki, ku tuijotteli päivät tuossa pöyvällä tyhjällä katseellaan, että pakko sille oli jo jotaki tehä.

Mun uusista värikynistä vähä juttua! Oon toivonu varmaan viimeset viis vuotta kaiken maailman lahjaksi isompaa värikynäsettiä. En tiiä miks äiti on sen aina tähän asti ohittanu, mutta viime jouluna sain äipsyltä ja iskältä setin Derwentin Studio kyniä. Ne on kyllä kivat tarkkaan värittelyyn, mutta koitappa saaha niillä isompaa samanväristä aluetta tehtyä. Ei toimi. Alkoin siis uneksi vähä pehmosemmista kynistä. Vietin synttäreitä sitte viime kuussa ja ukko ilmotti noin viikkoa ennen "Katteleppa minkälaiset kynät sää nyt haluat, nii tilataan pois" <3 Päädyin Derwentin Coloursoft kyniin ja niitä pistettiin 72 kynän setti tilaukseen.


Oon niitä nyt pari viikkoa tässä ihaillu, mutta kokkeilla en vielä uskaltanu ennen tätä päivää. Nyt voin kuitenki sanua, että oon rakastunu! Tykkään hirviästi tuosta vahamaisuuesta ja siittä kuin helposti nuilla saa tehtyä kirkkaita ja voimakkaita värejä. Tämä Liara oli ehkä vähä tylsä tapaus värien kokeiluun, mutta nyt uskallan sentään koskia nuihin kynniin ja voin värkätä jotaki vähä värikkäämpää kokeilua seuraavaksi :) Mun värittämisessä on vielä paaaljo parantamisen varraa. En oo täysin tyytyväinen isompiin alueisiin, mutta harjotellaan!

~ Satu