Sammakko

"Sammakko" riipus

Hopea ja emali

Tämä Sammakko on yks mun suunnitteilla olevan Elukka-malliston (nimi vielä hakusessa, voi muuttua vielä miksi vaan) mahollisista koruista. Aikasemmin oon esitelly teille Vasikan, josta koko idea laajempaan eläinaiheiseen emalikorumallistoon lähti. Ihan niinku Vasikastaki, nii näistä konnistaki ois tarkotus tehä kaiken värisiä versioita, nii jokkainen löytää niistä sitte varmasti mieleisensä.

Tätä kokoon naputellessa mulla kävi sitte semmonen pikku kämmi, että unohin tehä tälle raukalle silmät :D Tarkotus oli siis nuitten pikkusten surkeitten tihrusilmien paikalle laittaa hiukka isommat pläntit hopialevyä niin, että sille ois tullu kunnon mulkosilmät. Ehkä tästä tullee joskus satojen vuosien päästä joku keräilyharvinaisuus, eikö ne pienet kosmeettiset virheet joskus sitäki tee :D Seuraaville kappaleille muistan niitata sitte silmätki päähän :)

Multa löytyy vielä tällä hetkellä kolmaski valmis elukka, jonka esittelen teille tässä joskus. Se on vähä hillitympi kaveri, nii satte makua vähä iisimmistäki versioista :)

~ Satu

Saarebas

Niinku tässä joskus aikasemmin oon jo maininnukki, niin pelailen Dragon Age-pelisarjaa tällä hetkellä uuemman kerran. Ykkönen on pelattu läpi ja kakkostaki ehkä ~kolmasosa. Mulla on tuossa pelatessa tullu koko ajan hirviä himo piirtää varmaan puolet kaikista hahmoista, mitä on vastaan kävelly, mutta nyt vasta sain aikaseksi alottaa jonku.

Saarebas on Qunareitten nimitys niitten maageista. Qunarit ei ylleensä puhuttele toisiaan henkilökohtasilla ja yksilöllisillä nimillä, vaan titteleillä. Saarebas on siis yleisnimitys, jolla kaikkia maageja puhutellaan. Qunarit pittää maageja hyvinki vaarallisena porukkana ja pittää niitä sen takia erittäin tiukasti valvottuina. Saarebasit puetaan raskaisiin kahleisiin ja niillä on omat "mestarit", jotka kontrolloi niitten kaikkia tekemisiä. Niitä pietään enämpi aseina, ku elävinä olentoina, ja kohellaan siis myös (vaarallisen) esineen tavoin. Qunareitten kielestä käännettynä Saarebas tarkottaa muuten "dangerous thing" eli "vaarallinen olio/asia", mikä kuvastaa aika hyvin tyyppien alhasta asemaa niitten muitten silmissä.

Väriä tämä kaveri saa pintaansa joskus hamassa tulevaisuuessa.

RandomFaktat 

27. Sain ukolta aivan huipun hiukka aikasen joululahjan! Bongasin EMPistä joku aika sitte In Flamesin neulepaijan ja rakastuin. Ukko tilata tärräytti sen ja posti toi sen alkuviikosta. Tuun luultavasti käyttämään tän puhki, huipuin paita mitä omistan <3

~ Satu

Sininen enkeli

"Sininen enkeli" tiffanytyö

Tiffanylasi, kuparinauha, tina ja hopealanka

Mukavaa joulukuun alkua immeiset!

Olin nyt pitemmän pätkän Oulussa äitin apulaisena ja siinä samalla kävin parina iltana kansalaisopiston lasityökurssilla. Ekkaa kertaa ikinä iskin kätöseni tiffanytöiden ihmeelliseen maailmaan. Lasin leikkaaminen ja hiominen oli ennestään tuttua hommaa, mutta tarkka kuvion kasaus ja tinaaminen oli uutta. Tinaaminen ei sinänsä hirviästi eronnu jalometallien juottamisesta, vähä erilaisilla välineillä ja matalemmilla lämpötiloilla pelattiin, nii homma tuntu aika omalta alusta alkaen. Sädekehän ja hameen kiekurat väänsin hopealangasta ja ne sitte tinattiin parilla pisaralla vimppana paikolleen. Tinausjälki ei ihan vielä oo tasasinta mahollista, mutta ekana tiffanytyönä oon tähän kyllä erittäin tyytyväinen :)

Piirsin tämän enkeli-kenkelin ite, mutta taisin jättää mallikuvan Ouluun, enkä nyt voi laittaa sitä tähän teille näytille/käytettäväksi. Laitan sen (ja mun 2. vaihtoehto enkelin) joskus myöhemmin, nii sitä saa vaikka halukkaat käyttää mallina omaan työhönsä :) 

Nii ja tämä enkeli mennee mun vähä uskonnollisemman anopin joulupakettiin, toivottavasti tykkää.

Niii ja kokoa tällä tyypillä on noin 20 senttiä, niin korkeutta ku leveyttäki.

~ Satu

Pientä remppaa vaille valmis House

House on pitemmän aikaa ollu kansiossa oottelemassa valmistumistaan ja viime perjantaina kaivoin hänet taas esille. Väritys alkaa olemaan muuten kohillaan, mutta naamakarvat kaipailee vähä harmaata ja valkosta ja samoten silmiin pitäs vähä valon pilkahusta laittaa. En tuosta sekalaisesta taidetarvike-läjästäni löytäny mittää kunnolla peittävää valkosta tussia tai muuta väriä, nii House joutuu vieläki oottamaan, että saan jostaki semmosen hankittua. Taustan meinasin ensin jättää valkoseksi, mutta oon taas kerran saanu tuon paperin niin suttuseksi, että pittää sille jotaki tehä. Luultavasti vetelen toisen paprun vesivärreillä jonku näköseksi ja leikkaaliimaan herran sitte paikolleen.

Halusin tämän etenemistä teille taas esitellä ihan vaan senki takia, että tämä on taas ainut piirrustus mitä oon saanu hetkeen aikaseksi tehä/jatkaa. Tää kotona istuminen hajottaa päätä sen verran, että vaikka tiiän jostaki hommasta nauttivani (esim. piirtäminen tai pellaaminen), en vaan monesti saa aikaseksi ruveta mihinkää. Niin hullulta ku se kuulostaaki, nii on ylleensä vaan niin vetämätön olo, että en muka kehtaa nousta sohvalta laittamaan tietokonetta päälle tai kaivamaan kyniä ja paperia esille. Sitte vaan istuu jossaki kooman tapasessa tilassa koko päivän, tuijottaa telkkarista turhanpäiväsiä päiväohjelmia ja yhtäkkiä huomaan, että oho hups, ukko tullee kohta töistä. Ei vaan huomaa ajan kulumista... Onneksi sain sovittua tammikuulle työkokeilun Kokkolalaiselle kultasepälle, nii saa taas vähä rytmiä elämään :) Sen jälkeen pitäs sitte jo oikiasti alkaa tekemään ihan konkreettisesti jotaki sen yrityksen perustamisen etteen, jänskättää...

RandomFaktat

26. Meillä on ollu viime aikoina dilemma ukon kans sanojen kehtaa ja viihti kans. Ollaan ihan vasta huomattu, että käytetään niitä eri yhteyksissä.

Mulle sana kehtaa soppii ylleensä esim. tilanteeseen "Kehtaakko antaa mulle kaapista lautasen", kun taas sana viihti meinaa jonkulaista häpiämistä eli "En viihti mennä sinne tämmösissä vaatteissa"

Ukolla nuo mennee just toisin päin. Vaikka meijän murteet on suht samanlaiset, nii aina välillä tullee joku tämmönen käsittämätön ero vastaan. En tosin tiiä, että onko nuo sanat jommalla kummalla/jomman kumman perheessä vaan kääntyny toisin päin vai käytetäänkö nuita oikiasti eri paikoissa nuin, mutta mielenkiintonen murre ero taas kuitenni ^^

~ Satu

Dragon Age: Origins - Darkspawnit

Ohops ku meinaa venyä nykysin taas näitten postausten välit... Inspis on taas piirtämisen osalta ollu vähä hukassa, nii oon sitte pelaillu senki eestä. Alotin taas uuelleen pelailemaan Dragon Age-sarjaa. Ensimmäisestä, eli Dragon Age: Originssista, on tällä hetkellä hakattuna about 30 rosenttia. 

Oon pelannu tämän ekan varmaan kymmenisen kertaa jo läpi, mutta tästä pelistä (ja pelisarjasta) tekkeeki niin hienon se, ettei yksää kerta oo samanlainen toisen kans. Peli etenee pelaajan omien valintojen mukaan ja jokaisesta pelikerrasta saa eri valintoja tekemällä erilaisen. Pelissä on jo eri alotustilanteita kuus kappaletta, jotka antaa periaatteessa kuus erilaista pelikertaa. Sitte vielä ku lisätään soppaan oman hahmon rotu (ihminen, kääpiö, haltia), asema ja matkan aikana tehyt valinnat (jotka kaikki vaikuttaa miten muut hahmot suhtautuu suhun pelin aikana) saajaan mahollisia erilaisia pelikertoja varmaan monta kymmentä. Voisin paasata tän pelin hienoudesta vaikka monta tuntia, mutta koitan nyt edetä vähä tässä hommassa :D

Pikasesti vielä kerron pääpiirteet pelin tarinasta, halukkaat voi tutkia asiaa tarkemmin hankkimalla itellensä tämän pelin.

Pelissä on siis aluillaan sota (The Fifth Blight), jonka osapuolina on maan alla vellovat darkspawnit versus muu maailma. Sun hahmo värvätään erinäisten vaiheitten jälkeen Grey Wardeneihin, joitten tehtävänä on ollu suurinpiirtein aikojen alusta asti tappaa näitä olioita. Hommaa sekottaa vielä vähä kytevä sisällissota, joka saa alkunsa ku kuninkaan kenraali tms. (joka on muuten kans kunkun appiukko), jättää kunkun armeijoineen darkspawnien keskelle ja lähtee ite lätkimään. Vitja mikä mulkero. Sitte se vielä keksii syyttää Grey Wardeneita koko hommasta, prkl. Koko maassa on tän teurastuksen jälkeen jälellä sun lisäksi yks Warden ja muualta ei oo apuja ihan heti tulossa. Teijän kahen pittää nyt sitte lähtä kasaamaan liittolaisia darkspawnien lahtaamista varten ja koittaa samalla estää sisällissotaa syttymästä ja saaja tämä kenraali-runkku vastuuseen tekosistaan.

Pääpiirteissään pelin idea oli siinä. Haluan jakaa teille vielä vähä kauniita kuvia näistä darkspawneista ja samalla avata niitä vähä lissää :)

Tässä on nyt heti muutama kuva kunkusta ja ogresta, jonka kynsissä se henkensä menettää. 

Darkspawneja on periaatteessa neljää eri lajia: nämä ogret, hurlockit, genlockit ja shriekit. Darkspawnit muuttaa naispuolisia ihmisiä, haltioita, kääpiöitä ja qunareita (rotu jolla ei ekassa pelissä oo juuri roolia) jollaki tapaa jättimäisiksi broodmothereiksi, jotka synnyttää aina oman rotusiaan darkspawneja. Oman rotusella tarkotan ny sitte sitä, että qunareista tullee ogreja, ihmisistä hurlockeja, kääpiöistä genlockeja ja haltioista shriekkejä. Ilmeisesti ne voi myös tartuttaa ihan eläviä immeisiäki, jotka sitte muuttuu örrimörreiksi. 

Darkspawneissa on toki myös eri "tasosia" vastuksia. Tuossa ylemmässä kuvassa keskellä on yks kovista kavereista, hurlock Alpha. Se on periaatteessa vaan vähä kestävämpi ja voimakkaampi ku nuo perus kaverit. Ja tuossa sen oikialla puolella, tämä kaveri jolla on sulan näkösiä härpäkkeitä päässä, on hurlock emissary. Ne on alphan tasosia kavereita, jotka on vielä maageja. Maagit on vastuksena mun mielestä ärsyttävimpiä, ja siks piän omassa porukassaniki ylleensä mukana kahta maagia ^^

Ja täsä on sitte tämmönen soma kaveri ku archdemon. Näitä sotia eli Blighteja on ollu siis yhteensä viis tämä pelin tapaus mukkaan lukien. Darkspawnit kiusaa toki muita eläjiä muullonki, mutta varsinainen Blight on vasta sitte ku ne saa herätettyä tämmösen arkkidemonin. Arkkidemonit on uinuvia lohikäärmeitten muodossa olevia vanhoja jumalia, joita darkspawnit ettii ja löytäessään tartuttaa ja myrkyttää ja tekkee niistä pahoja. Darkspawnit on yleisesti suht typeriä ötököitä, jotka ei kovin kummosia taisteluita saa itekseen aikaseksi, mutta tämä demoni niitä sitte herätessään alkaa käskyttämmään ja sitte on piru merrassa. Sitte ku archdemonilta saajaan nirri pois, nii darkspawnit painuu takasi maan alle ja sota on finito.

Tässä varmaan tarpeeksi tällä kertaa. Laittelen varmaan jossaki välissä lissää kuvatuksia tästä pelistä, ehkä semmosia nättejä sitte sillä kertaa. Tämä pelihän on ihan järettömän nätti ja tykkään sen grafiikoista ihan hirmusti, nii jaan teille joskus myöhemmin vähä sitä kauneuttaki :)

Suosittelen tätä pelisarjaa kaikille joita vähäki roolipelit kinostaa, mutta ei näitä oo vielä kokkeillu. Mulle tämä oli ainaki rakkautta ensi silmäyksellä, ehkä niin käy jollekki teistäki :)

Kiitos ja anteeksi!

~ Satu