Siniset enkelit

Joku aika sitte esittelin teille Sinisen enkelin ja aioin laittaa vielä mallikuvanki näytille kuhan sen vaan löyvän. No ny se löyty! Luulin jättäneeni sen Ouluun, mutta sepä löytyki yhen kassin uumenista (mun laukkujen purkamisessa kestää aina jonku aikaa...). Laitan tähän lisäksi vielä kuvan toisestaki enkelistä jota harkittin tekeväni. 

Suurin osa netistä löytämistäni vähä isommista enkeli-malleista tuntu olevan turhan monimutkasia ensimmäiseksi tiffanytyöksi, nii päätin sitte piirtää pari ihan itte. Jaan nämä tänne, niin ehkä joku muuki uskaltautuu kokkeilemmaan tiffanytöitä vähä yksinkertasemman kuvion kans :)

Niinku mun harakanvarpaat tuossa jo kertooki, nii hameen kiekurat ja enkelin sädekehä ois tarkotus tehä punotusta hopealangasta. Tai miksei mistä tahansa metallilangasta, riippuu ihan mistä tykkää. Ja värit on tietty kans vaan malleja, voitte käyttää ihan mitä tahotta. Anoppi vaan sattuu tykkäämään sinisestä, nii siks tuli tämmötteeksi ne väritettyä :D

Ja näin enkeleitten johdattamana toivotan teille kaikille tänne blogiin eksyneille oikein Hyvvää Joulua ja Uutta Vuotta! Syökää ja juokaa ja rentoutukkaa hyvin, ens vuonna kerkiää sitte taas ressata :)

~ Satu

Eripariset eriparisukat

Joskus törmäsin netissä käänteisillä väreillä neulottuihin villasukkiin ja halusin itekki sitte kokkeilla semmoset tehä. Oon rakastunu yhteen kuvioon, jolla oon jo muutamat sukat vääntäny ja koittanu kehitellä täydellisen mallisia sukkia mun ongelmallisiin koipiin (jostaki syystä mulla ei tunnu minkää malliset villasukat pysyvän jalassa, vaan aina kantapää karkaa jalan alle). 

No mutta... 

Näistä eriparisukista tuliki sitte vielä astetta eriparisemmat ku oli tarkotus. Toisesta tuli nimittäin varmaan noin kaks kokoa pienempi, vaikka tietääkseni ne täysin samanlaisiksi tein :D Ei se aina voi onnistua. Nämä kuvioneuleet on mulle niin uus harrastus, että ilmeisesti käsiala hakkee vielä aika rankasti ittiään. Noh, ehkä koitan tehä näille sitte joskus uuet parit. Nyt tympäsee sen verta, että paiskaan ne jonnekki laatikon pohjalle unohtumaan vähäksi aikaa :D

Tuohon kirjavaan lankaan oon muuten kuvion lisäksi rakastunu ihan totaalisesti. Se on Nalle Taika-lankojen syksyn(?) uutuusväri. Vaikka tuossa langassa nuita eri värejä piisaaki, nii se ei silti oo mun mielestä ainakaa liian räikiä, tuommoset murretut värit on kuitenki sen verran rauhallisia :)

Nii ja tämän kuvion oon tosiaan bongannu täältä. Tykkään tuon tekemisestä ihan hirviästi, se tullee jotenki niin vaivattomasti. Aika nopiasti pääsee kärryille ja muistaa mitä seuraavalla kierroksellaki pittää tehä, nii ei tartte koko ajan ohjelappua tuijotella, hyvin on onnistunu telkun katteluki samalla :)

Meinasin alotella tällä samalla kuviolla itelleni villapaitaa, mutta nyt tais mennä hetkeksi usko tuon kuvion ja mun kädenjälen yhteistyöhön, nii pittää ehkä miettiä asiaa uuemman kerran :D Äitillä on ollu jonku aikaa työn alla yks ihana villapaita, ehkä varastan sieltä ohjeen ja teen välillä jotaki muuta kuviota. Pittää harkita mihin tässä uskaltais seuraavaksi ruveta.

~ Satu

Sammakko

"Sammakko" riipus

Hopea ja emali

Tämä Sammakko on yks mun suunnitteilla olevan Elukka-malliston (nimi vielä hakusessa, voi muuttua vielä miksi vaan) mahollisista koruista. Aikasemmin oon esitelly teille Vasikan, josta koko idea laajempaan eläinaiheiseen emalikorumallistoon lähti. Ihan niinku Vasikastaki, nii näistä konnistaki ois tarkotus tehä kaiken värisiä versioita, nii jokkainen löytää niistä sitte varmasti mieleisensä.

Tätä kokoon naputellessa mulla kävi sitte semmonen pikku kämmi, että unohin tehä tälle raukalle silmät :D Tarkotus oli siis nuitten pikkusten surkeitten tihrusilmien paikalle laittaa hiukka isommat pläntit hopialevyä niin, että sille ois tullu kunnon mulkosilmät. Ehkä tästä tullee joskus satojen vuosien päästä joku keräilyharvinaisuus, eikö ne pienet kosmeettiset virheet joskus sitäki tee :D Seuraaville kappaleille muistan niitata sitte silmätki päähän :)

Multa löytyy vielä tällä hetkellä kolmaski valmis elukka, jonka esittelen teille tässä joskus. Se on vähä hillitympi kaveri, nii satte makua vähä iisimmistäki versioista :)

~ Satu

Saarebas

Niinku tässä joskus aikasemmin oon jo maininnukki, niin pelailen Dragon Age-pelisarjaa tällä hetkellä uuemman kerran. Ykkönen on pelattu läpi ja kakkostaki ehkä ~kolmasosa. Mulla on tuossa pelatessa tullu koko ajan hirviä himo piirtää varmaan puolet kaikista hahmoista, mitä on vastaan kävelly, mutta nyt vasta sain aikaseksi alottaa jonku.

Saarebas on Qunareitten nimitys niitten maageista. Qunarit ei ylleensä puhuttele toisiaan henkilökohtasilla ja yksilöllisillä nimillä, vaan titteleillä. Saarebas on siis yleisnimitys, jolla kaikkia maageja puhutellaan. Qunarit pittää maageja hyvinki vaarallisena porukkana ja pittää niitä sen takia erittäin tiukasti valvottuina. Saarebasit puetaan raskaisiin kahleisiin ja niillä on omat "mestarit", jotka kontrolloi niitten kaikkia tekemisiä. Niitä pietään enämpi aseina, ku elävinä olentoina, ja kohellaan siis myös (vaarallisen) esineen tavoin. Qunareitten kielestä käännettynä Saarebas tarkottaa muuten "dangerous thing" eli "vaarallinen olio/asia", mikä kuvastaa aika hyvin tyyppien alhasta asemaa niitten muitten silmissä.

Väriä tämä kaveri saa pintaansa joskus hamassa tulevaisuuessa.

RandomFaktat 

27. Sain ukolta aivan huipun hiukka aikasen joululahjan! Bongasin EMPistä joku aika sitte In Flamesin neulepaijan ja rakastuin. Ukko tilata tärräytti sen ja posti toi sen alkuviikosta. Tuun luultavasti käyttämään tän puhki, huipuin paita mitä omistan <3

~ Satu

Sininen enkeli

"Sininen enkeli" tiffanytyö

Tiffanylasi, kuparinauha, tina ja hopealanka

Mukavaa joulukuun alkua immeiset!

Olin nyt pitemmän pätkän Oulussa äitin apulaisena ja siinä samalla kävin parina iltana kansalaisopiston lasityökurssilla. Ekkaa kertaa ikinä iskin kätöseni tiffanytöiden ihmeelliseen maailmaan. Lasin leikkaaminen ja hiominen oli ennestään tuttua hommaa, mutta tarkka kuvion kasaus ja tinaaminen oli uutta. Tinaaminen ei sinänsä hirviästi eronnu jalometallien juottamisesta, vähä erilaisilla välineillä ja matalemmilla lämpötiloilla pelattiin, nii homma tuntu aika omalta alusta alkaen. Sädekehän ja hameen kiekurat väänsin hopealangasta ja ne sitte tinattiin parilla pisaralla vimppana paikolleen. Tinausjälki ei ihan vielä oo tasasinta mahollista, mutta ekana tiffanytyönä oon tähän kyllä erittäin tyytyväinen :)

Piirsin tämän enkeli-kenkelin ite, mutta taisin jättää mallikuvan Ouluun, enkä nyt voi laittaa sitä tähän teille näytille/käytettäväksi. Laitan sen (ja mun 2. vaihtoehto enkelin) joskus myöhemmin, nii sitä saa vaikka halukkaat käyttää mallina omaan työhönsä :) 

Nii ja tämä enkeli mennee mun vähä uskonnollisemman anopin joulupakettiin, toivottavasti tykkää.

Niii ja kokoa tällä tyypillä on noin 20 senttiä, niin korkeutta ku leveyttäki.

~ Satu

Pientä remppaa vaille valmis House

House on pitemmän aikaa ollu kansiossa oottelemassa valmistumistaan ja viime perjantaina kaivoin hänet taas esille. Väritys alkaa olemaan muuten kohillaan, mutta naamakarvat kaipailee vähä harmaata ja valkosta ja samoten silmiin pitäs vähä valon pilkahusta laittaa. En tuosta sekalaisesta taidetarvike-läjästäni löytäny mittää kunnolla peittävää valkosta tussia tai muuta väriä, nii House joutuu vieläki oottamaan, että saan jostaki semmosen hankittua. Taustan meinasin ensin jättää valkoseksi, mutta oon taas kerran saanu tuon paperin niin suttuseksi, että pittää sille jotaki tehä. Luultavasti vetelen toisen paprun vesivärreillä jonku näköseksi ja leikkaaliimaan herran sitte paikolleen.

Halusin tämän etenemistä teille taas esitellä ihan vaan senki takia, että tämä on taas ainut piirrustus mitä oon saanu hetkeen aikaseksi tehä/jatkaa. Tää kotona istuminen hajottaa päätä sen verran, että vaikka tiiän jostaki hommasta nauttivani (esim. piirtäminen tai pellaaminen), en vaan monesti saa aikaseksi ruveta mihinkää. Niin hullulta ku se kuulostaaki, nii on ylleensä vaan niin vetämätön olo, että en muka kehtaa nousta sohvalta laittamaan tietokonetta päälle tai kaivamaan kyniä ja paperia esille. Sitte vaan istuu jossaki kooman tapasessa tilassa koko päivän, tuijottaa telkkarista turhanpäiväsiä päiväohjelmia ja yhtäkkiä huomaan, että oho hups, ukko tullee kohta töistä. Ei vaan huomaa ajan kulumista... Onneksi sain sovittua tammikuulle työkokeilun Kokkolalaiselle kultasepälle, nii saa taas vähä rytmiä elämään :) Sen jälkeen pitäs sitte jo oikiasti alkaa tekemään ihan konkreettisesti jotaki sen yrityksen perustamisen etteen, jänskättää...

RandomFaktat

26. Meillä on ollu viime aikoina dilemma ukon kans sanojen kehtaa ja viihti kans. Ollaan ihan vasta huomattu, että käytetään niitä eri yhteyksissä.

Mulle sana kehtaa soppii ylleensä esim. tilanteeseen "Kehtaakko antaa mulle kaapista lautasen", kun taas sana viihti meinaa jonkulaista häpiämistä eli "En viihti mennä sinne tämmösissä vaatteissa"

Ukolla nuo mennee just toisin päin. Vaikka meijän murteet on suht samanlaiset, nii aina välillä tullee joku tämmönen käsittämätön ero vastaan. En tosin tiiä, että onko nuo sanat jommalla kummalla/jomman kumman perheessä vaan kääntyny toisin päin vai käytetäänkö nuita oikiasti eri paikoissa nuin, mutta mielenkiintonen murre ero taas kuitenni ^^

~ Satu

Dragon Age: Origins - Darkspawnit

Ohops ku meinaa venyä nykysin taas näitten postausten välit... Inspis on taas piirtämisen osalta ollu vähä hukassa, nii oon sitte pelaillu senki eestä. Alotin taas uuelleen pelailemaan Dragon Age-sarjaa. Ensimmäisestä, eli Dragon Age: Originssista, on tällä hetkellä hakattuna about 30 rosenttia. 

Oon pelannu tämän ekan varmaan kymmenisen kertaa jo läpi, mutta tästä pelistä (ja pelisarjasta) tekkeeki niin hienon se, ettei yksää kerta oo samanlainen toisen kans. Peli etenee pelaajan omien valintojen mukaan ja jokaisesta pelikerrasta saa eri valintoja tekemällä erilaisen. Pelissä on jo eri alotustilanteita kuus kappaletta, jotka antaa periaatteessa kuus erilaista pelikertaa. Sitte vielä ku lisätään soppaan oman hahmon rotu (ihminen, kääpiö, haltia), asema ja matkan aikana tehyt valinnat (jotka kaikki vaikuttaa miten muut hahmot suhtautuu suhun pelin aikana) saajaan mahollisia erilaisia pelikertoja varmaan monta kymmentä. Voisin paasata tän pelin hienoudesta vaikka monta tuntia, mutta koitan nyt edetä vähä tässä hommassa :D

Pikasesti vielä kerron pääpiirteet pelin tarinasta, halukkaat voi tutkia asiaa tarkemmin hankkimalla itellensä tämän pelin.

Pelissä on siis aluillaan sota (The Fifth Blight), jonka osapuolina on maan alla vellovat darkspawnit versus muu maailma. Sun hahmo värvätään erinäisten vaiheitten jälkeen Grey Wardeneihin, joitten tehtävänä on ollu suurinpiirtein aikojen alusta asti tappaa näitä olioita. Hommaa sekottaa vielä vähä kytevä sisällissota, joka saa alkunsa ku kuninkaan kenraali tms. (joka on muuten kans kunkun appiukko), jättää kunkun armeijoineen darkspawnien keskelle ja lähtee ite lätkimään. Vitja mikä mulkero. Sitte se vielä keksii syyttää Grey Wardeneita koko hommasta, prkl. Koko maassa on tän teurastuksen jälkeen jälellä sun lisäksi yks Warden ja muualta ei oo apuja ihan heti tulossa. Teijän kahen pittää nyt sitte lähtä kasaamaan liittolaisia darkspawnien lahtaamista varten ja koittaa samalla estää sisällissotaa syttymästä ja saaja tämä kenraali-runkku vastuuseen tekosistaan.

Pääpiirteissään pelin idea oli siinä. Haluan jakaa teille vielä vähä kauniita kuvia näistä darkspawneista ja samalla avata niitä vähä lissää :)

Tässä on nyt heti muutama kuva kunkusta ja ogresta, jonka kynsissä se henkensä menettää. 

Darkspawneja on periaatteessa neljää eri lajia: nämä ogret, hurlockit, genlockit ja shriekit. Darkspawnit muuttaa naispuolisia ihmisiä, haltioita, kääpiöitä ja qunareita (rotu jolla ei ekassa pelissä oo juuri roolia) jollaki tapaa jättimäisiksi broodmothereiksi, jotka synnyttää aina oman rotusiaan darkspawneja. Oman rotusella tarkotan ny sitte sitä, että qunareista tullee ogreja, ihmisistä hurlockeja, kääpiöistä genlockeja ja haltioista shriekkejä. Ilmeisesti ne voi myös tartuttaa ihan eläviä immeisiäki, jotka sitte muuttuu örrimörreiksi. 

Darkspawneissa on toki myös eri "tasosia" vastuksia. Tuossa ylemmässä kuvassa keskellä on yks kovista kavereista, hurlock Alpha. Se on periaatteessa vaan vähä kestävämpi ja voimakkaampi ku nuo perus kaverit. Ja tuossa sen oikialla puolella, tämä kaveri jolla on sulan näkösiä härpäkkeitä päässä, on hurlock emissary. Ne on alphan tasosia kavereita, jotka on vielä maageja. Maagit on vastuksena mun mielestä ärsyttävimpiä, ja siks piän omassa porukassaniki ylleensä mukana kahta maagia ^^

Ja täsä on sitte tämmönen soma kaveri ku archdemon. Näitä sotia eli Blighteja on ollu siis yhteensä viis tämä pelin tapaus mukkaan lukien. Darkspawnit kiusaa toki muita eläjiä muullonki, mutta varsinainen Blight on vasta sitte ku ne saa herätettyä tämmösen arkkidemonin. Arkkidemonit on uinuvia lohikäärmeitten muodossa olevia vanhoja jumalia, joita darkspawnit ettii ja löytäessään tartuttaa ja myrkyttää ja tekkee niistä pahoja. Darkspawnit on yleisesti suht typeriä ötököitä, jotka ei kovin kummosia taisteluita saa itekseen aikaseksi, mutta tämä demoni niitä sitte herätessään alkaa käskyttämmään ja sitte on piru merrassa. Sitte ku archdemonilta saajaan nirri pois, nii darkspawnit painuu takasi maan alle ja sota on finito.

Tässä varmaan tarpeeksi tällä kertaa. Laittelen varmaan jossaki välissä lissää kuvatuksia tästä pelistä, ehkä semmosia nättejä sitte sillä kertaa. Tämä pelihän on ihan järettömän nätti ja tykkään sen grafiikoista ihan hirmusti, nii jaan teille joskus myöhemmin vähä sitä kauneuttaki :)

Suosittelen tätä pelisarjaa kaikille joita vähäki roolipelit kinostaa, mutta ei näitä oo vielä kokkeillu. Mulle tämä oli ainaki rakkautta ensi silmäyksellä, ehkä niin käy jollekki teistäki :)

Kiitos ja anteeksi!

~ Satu

Kääntöpuu

"Kääntöpuu" riipus

Hopea

Tämän korun suunnittelin amiksen hopeavalu-kurssia varten. Tehtävässä tuli valita jokin ihmistyyppi ja luoda sen mukainen kuvitteellinen asiakas, jolle lähettiin suunnittelemaan valulla toteutettavaa korua. En kuollaksenikaan muista mitä nämä tyypit oli... Jotaki hirviän hienoja sanoja, jotka ei vaan voinu jäähä mieleen. 

Mun "asiakas" oli kolmekymppinen pääkaupunkiseudulla asuva nainen. Suht hillitty pukeutuja, joka käytti aika vähän koruja. Jos hän koruja käytti, ne oli yleensä pienehköjä riipuksia. Orgaaniset muodot ja luontoaiheet miellyttivät erityisesti hänen silmäänsä. Korussa saisi olla mielellään myös jokin pieni juju, joka tekisi siittä ehkä muunneltavan ja monikäyttöisen. Metalleista hopea oli hänen lempparinsa.

Näillä ohjeilla lähdin suunnittelemaan riipusta. Ajatus käännettävästä riipuksesta tuli aika pian mieleen, koska se toisi koruun sitä pientä erilaisuutta ja jujua, mutta olisi myös helposti toteutettava valamalla. Kymmenien luonnosten joukosta päädyin valitsemaan tämän tammimaisen puun, jonka toisella puolen olisi näkyvissä runko ja oksisto, ja toiselle puolelle tulisi istumaan pieni lintu. Moni on muuten luullu tuota lintua kalaksi... En sitte tiiä kuin ussein heijän pihakoivussa näkkyy ahvenia ja kuhia istuskelemassa.

Tein korusta 3D-mallin, joka jyrsittiin vahaan ja siittä sitten tehtiin valumuotti ja valettiin hopealla. Puun runko ja lintunen on kiillotettu, muuten korussa on valun jättämä hiukan rosoinen pinta. Ite tykästyin tähän simppeliin koruun ja tarkotus olis alkaa näitäki joskus myyntiin asti tekemään :)

~ Satu

Anssi

Piirsin tämän kuvan ukosta noin viikko meijän ekan tapaamisen jälkeen. Ikävän kourissa piti saaja jotaki tekemistä, nii mikäs sen sopivampaa ku piirtää kuva ikävän aiheuttajasta :) Tää oli eka muotokuva varmaan pariin vuoteen mitä piirsin ja kynät etti vähä paikkaansa käjessä. Se kuitenki näyttää malliltaan, nii pittää olla tyytyväinen, vaikka varjostukset onki jääny vähä haaliskoiksi. Ukko ite on sanonu vihhaavansa nykysin tuota kuvvaa mistä oon mallia kattonu, ihme mutrusuinen angsti-ilme kuulemma :D Mutta son minun mutrusuu <3

Viikonlopuksi autoilen muuten taasen Ouluun. Viikonlopun agenda on ah, niin ihana In Flames Oulun jäähallilla ^^ Pari päivää oon jo fiilistelly kuuntelemalla melkein pelkästään kyseistä bändiä. Halukkaat voi alta kuunnella mun tän hetken lemppareihin lukeutuvan biisin, viimesimmän levyn alotusraita In Plain View. Parhautta.

Viettäkäähän mahti viikonloppu!

~ Satu

Unisieppari

"Unisieppari" kääty

Hopea ja punainen jaspis

Oppari-postauksen yhteyvessä mainittin jo tästä amiksessa tehystä käädystä. Tutkiskelin tätä korua varten hiukkasen Navajo-intiaanien kulttuuria ja ihastuin heidän (ja muidenkin intiaaniheimojen) käyttämään taikakaluun, unisieppariin. Unisieppari ripustetaan sängyn yläpuolelle jossa sen uskotaan suodattavan pahat unet hyvistä ja antavan näin suojatilleen paremman unen. Siepparin verkko päästää hyvät unet lävitseen, mutta pahat unet tarttuvat siihen. Aamuauringon säteet sitten hajottavat nämä verkkoon jääneet pahat unet.

Jouduin hiukan yksinkertaistamaan unisiepparin kuviota ihan vain sen takia, että tiheämpi verkko olisi ollut käytännössä mahdoton toteuttaa. Punaisia jaspis helmiä käytin korvaamaan korallia, jota Navajoiden koruissa usein käytetään. 

Pienimpien renkuloiden verkon punominen oli välillä hermoja raastavaa puuhaa, mutta siittä huolimatta (tai siittä johtuen) tämä koru on yksi omista lemppareistani :)

RandomFaktat

25. En voinu ennen ymmärtää jääkiekkoa. Ukko sai mut siittä kuitenki innostumaan ja tälle Liiga-kauelle se sai mut vielä narrattua mukkaan niitten kaveriporukan Liigapörssiin... Hullujen hommaa, mutta niin koukuttavvaa :D

~ Satu

Karrrhu-villasukat

Kerranki oon alkanu suunnittelemaan ja totteuttammaan joululahjoja hyvissä ajoin! Nämä pientä fiksausta vailla olevat Karhu-villissukat päätyy iskän joulupakettiin. Sukat tarttis vielä päätellä ja kirjoa punasella langalla karhuherroille kielet suuhun. Iteltä ei löytyny punasta lankaa kaapeista, enkä nuita 12 silmukkaa varten oikein kehannu kerrää ostaa. Jostaki kuitenki muistin lukeneeni, että neuleisiin voi "kirjoa" päälle esim. pienten virheitten piilottamiseksi. Isken äitin lankavarastoihin seuraavalla Oulun reissulla ja pistän karhuille sitte kielet paikolleen :)

Ohjeen varsinaiseen kuvioon nappasin täältä, muuten sukat on oman pään tuotosta.

P.s. Eikö oo äiti koukunnu ja virkannu meille makian liinan!

~ Satu

Vasikka

"Vasikka" riipus

Hopea ja emali

Lisää koruja tänne ku en oo mittää uutta saanu aikaseksi piirtää. Tämän vasikan värit on monen silmään varmaan aika hurjat, mutta se oli vähä hakusessaki korua tehessä. Meillä oli amiksessa joskus toisena vuonna tehtävänantona suunnitella ja valmistaa emalikoru jonku taideteoksen inspiroimana ja mää valittin Miina Äkkijyrkän lehmäaiheiset teokset (tuossa alla pari esimerkkiä). Ne on kaikki hyvin värikkäitä ja halusin pittää sen mukana korussaki. 

Tulevaisuuen suunnitelmana mulla ois tehä isompi mallisto erilaisia eläinaiheisia koruja tällä samalla tyylillä. Muutama muu elikko on jo tehtynä ja kasa muita suunniteltuna, pitäs vaan päästä toteuttamaan. Vasikoitaki on tarkotus tehä lissää vähä luonnollisemmissa väreissä :) 

Pornoviiksi-huumediileri House

Rupesin eilen vihdoinki värittelemään Housen pärstävärkkiä, mutta homma jäi kesken ku ukko tuli kotio. Sen tarkemmin en aatellu mille mallille kuva jäi ku tiputin vaan kynät käjestä ja kipitin ovelle vastaan. Saatiin myöhemmin illalla hyvät naurut ku erehyin vilkasemmaan tuota kuvatusta. Olin onnistunu jättämään herra Housen pornoviiksisen huumediilerin näköseksi :'D Ehkä väsymyksellä oli osansa siihen, että tuo oli eilen illalla muka niin hyvä juttu, mutta kyllähän tuo vieläki vähä hymyilyttää :)

Värittelen kuvan loppuun joskus myöhemmin. Tämän päivän aion kuluttaa viltin alla Netflixin ja teemukin seurassa ja jos vaikka kuttois iskän joululahjasukat loppuun siinä samalla. Mukavaa päivää!

~ Satu

Opinnäyte Navajot

Määhän oon siis koulutukseltani korukivi- ja jalometallialan artesaani. Mulla ei oo nyt yli vuoteen ollu mahollisuutta päästä tätä intohimoani toteuttamaan, mutta toivottavasti tilanne muuttuu lähiaikoina. Alan postailemaan tänne aina välillä jotaki mun vanhoja tekeleitä ihan oman mielen virkistämiseksi, mutta toivottavasti niistä saa iloa joku muuki.

Ensimmäisenä esittelen teille mun reilun kolmen vuojen takasen (voi kauhia ku aika mennee nopiaa, ikävä sitä sakkia <3) amiksen opinnäytetyön. Tutustuin amiksen toisena vuonna yhen tehtävänannon takia Navajo-intiaanien kulttuuriin ja erityisesti koruihin. Silloseen tehtävään tein "Unisieppari" käädyn (hän saa oman juttunsa joskus myöhemmin), mutta nuo Navajot jäi jotenki kummittelemaan mieleen. Tykästyin ihan hirviästi niiden korujen värikkäiden kivien käyttöön ja siihen leikkisään, mutta tyylikkääseen muotokieleen. Kun opinnäytteiden aiheita alettiin miettimään, päädyin aika nopaasti takasin Navajoiden pariin.

Yksi uusi kiinnostukseni aihe tuohon aikaan oli hiuskorut ja päätinkin yhistää nämä kaksi asiaa opinnäytteessäni. Navajot tekevät myös paljon hiuskoruja, joten se oli siltäkin osin luontevaa. Halusin tuoda koruihin jotakin omaa, joka erottaisi niitä hiukan perinteisitä Navajo koruista, päädyinkin käyttämään kivien sijaan väriä tuomaan lempitekniikkaani emalia.

"Hiussieppari" ponytail cover

Hopea ja emali

Korun sisäpuolella on koukku, joka pujotetaan hiuspompulan tai vastaavan sisään. Tämän emaloinnin kanssa revin vähä hiuksia päästä, kun juotokset meinas päästä monen uunissa käytön takia vähä aukeilemmaan, mutta lopputulokseen oon silti tyytyväinen.

"Karhu" hiussolki

Hopea

Muodon piti alkuunsa muistuttaa selkiämmin karhua, mutta se vähä yksinkertaistu matkalla. Kyllä siittä vielä saattaa hyvällä mielikuvituksella keksiä karhun naamavärkin ilman korvia.

"Pöllö" hiussolki

Hopea ja emali

Kun mulla on mahollisuus tunkia pöllö johonki, nii minähän niin teen! :D Navajoiltaki löyty koruista muutama pöllö, nii tokihan minä nappasin tilaisuuesta heti kiinni enkä irti päästäny.

~ Satu

Servettien sämppäilyä

Äitin jääkaapilta kotiuduttu taas kerran. Äitin kans tullee aina kaiken näköstä puuhailtua tuolla kotipuolessa ja tällä kertaa me käytettiin yks päivä melkein kokonaan askarteluihin. Oon jo pitempään miettiny uutta WC-kylttiä meijän vessan ovveen, mutta tuo homma taas vähä eskaloitu, niinku ylleensä mulla ja äitillä tuppaa tekemään... Kaiveltiin äitin varastoista kasa servettitekniikan tarvikkeita ja ruvettiin puuhailemmaan. Servettitekniikkaa on tullu lapsena harrastettua paljoki ihan kotona ja äitin vetämissä kerhoissa, mutta tätä edellisestä kerrasta on varmaan vuosia. Tykkään tuosta hommasta kyllä ihan hirviästi, pitäs harrastella enempiki :)

Loppujen lopuksi olin sitte saanu aikaseksi neljä erilaista vessa-kylttiä, kymmenen kappaletta lasinalusia (äipsylle iso osa kunniasta näitten teossa, mää leikkelin kuvat ja äiti teki oikiastaan kaiken muun) ja uuen nätskämmän tuhkakupin ukon tumpeille. Päivän askartelupaskarteluihin kuulu myös betoniin valettuja pitsiruukkuja, mutta ne ei kerenny mun lähtöön mennessä kuivua, nii nään vasta seuraavalla Oulun reissulla mitä niistä tuli vai tuliko mittään :)

Ensin maalailtiin pohjavärit kylttipohjiin. Violetti ja toinen vaalianpunanen kyltti jäi vaan tuolle mallille. Aika ja innostus lopahti ehkä vähä kesken. Siskon uutta taloa ajatellen tein tuon oikein hempiän kukka-aiheisen kyltin ja niitten vessan ovveen se sitte päätyki. 

Aikoin ensin tehä vaan kolme kylttiä: tuon kukkasen, vihriän pöllökyltin ja perhos-kukkakyltin. En sitte oikein tykänny tuosta ommaan ovveen aatellusta pöllökyltistä, nii piti tehä uus. Tykästyin hirviästi krakleeraus-lakan pintaan mitä olin jo perhosissa käyttäny ja halusin sitä sitte ommaan kylttiinki. Siittä synty sitte tuo valkopohjanen pöllöily, josta tyksin ihan mahottomasti! Pittää lähtä kohta lyömään naulaa ovveen, että saan sen paikolleen ^^ Nuo perhoset jäi muuten äipän ja iskän vessan ovveen.

Nämä lasinaluset on vaan kertakaikkiaan huiput! En tiiä onko niille varsinaisesti ikinä kunnolla käyttöä, mutta tykkään niistä niin paljo, että saatan pistää ne vaikka vaan seinälle koristeeksi :D Lähikuvat vielä mun kahesta lempparista, nuo kolme pientä on niin samperin sulosia <3

Ja viimesenä, mutta ei vähäsimpänä meijän uus tuhkis. Ukolla on ollu tähä asti ihan vaan perus saviruukku tumppailuun, mutta nyt sain tungettua pöllöä vähä kuistillekki! Hiukka jäi ryppyjä pöllösiin (toisella puolella on siis toinen samanlainen kuvatus), mutta ei ne ainakaa mua haittaa. Vähä siinä ja tässä onko tuo omasta mielestä jopa liian hieno tuhkakupiksi, mutta menkööt nyt. Koitan varjella ja puhistella sitä parhaan kykyni mukaan ^^

Lopuksi tuli mieleen taasen pari uutta RandomFaktaa.

23. Piän edelleen Oulua kans mun kotina vaikken siellä oo kolmeen vuoteen asunukkaa.. Oulusta puhunki kotikotina ja Kälviällä on sitte koti. Lapsuuenkoti on vaan ikusesti se ns. oikia koti, vaikka Kälviälle oonki jo vähä juurtunu <3

24. Mies ei tajunnu mitä puhhuin ku puhhuin sämpästä/sämppäämisestä. En oo aikasemmin tajunnu, että seki on ilmeisesti sitte Oulun murretta. Se tarkottaa siis periaatteessa sammaa ku silppu/silppuaminen.

~ Satu

Amalurin valtakunnat

Taisin esittelypostauksessa mainita pelailevani tällä hetkellä pääasiassa Kingdoms Of Amalur: Reckoning nimistä peliä. Oon ottanu melkosen läjän screenshotteja kyseisestä pelistä, koska tykkään ite ihan älyttömästi sen grafiikoista ja aattelin nyt jakaa niitä jokusen tännekki. Ehkä niissä on vähä silmäkarkkia jollekki muullekki ^^ Nii ja klikkailkaa kuvia isommaksi.

Yllättäen pöllöhullu bongaa joka paikasta kaiken mikä vähäkää muistuttaa kyseistä lintua...

Ylleensä pelin öllimölliäiset hyökkää kimppuun heti ku satut niitten näköpiiriin, mutta yhessä paikassa ne oli jonku sortin lumouksen alla ja pääsin ottamaan niistä fotoja :)

Ne ei siis ylleensä tosiaankaa tykkää meitistä 

Enkä mää sen enempää niistäkää, vaikka kesynä ne oliki ihan söppänöitä 

Tämä paikka oli niin ihanan näkönen, että piti laittaa oikein kaks kuvatusta ku sattuin sinne eri aikoihin

Ja lopuksi vähä synkempää, siellähän on siis sota, vaikka melkein joka paikassa onki muuten hirviän nättiä

Tämä oli siis eka, mutta tuskin viimenen screenshotti postaus. Nämä kuvat on pääasiassa vaan muutamalta alueelta tästä pelistä ja moniaita, moniaita alueita on vielä kuvailematta. Pelailen tätä siis nyt toista kertaa läpi ja tällä kertaa oon ottanu ja tuun ottamaan paljo enämpi kuvia joka paikasta. Suosittelen tätä peliä ehottomasti ihan muutenki ku vaan grafiikoiden takia, loistavuutta koko tsydeemi. Lähellä ettei vie Dragon Age-pelien kärkipaikkaa mun lempparilistalla.

Nii juu. Painun kohta junalla loppuviikoksi Ouluun, eli seuraava postaus tullee luultavasti joskus alkuviikosta. Kahtellaan!

~ Satu